Tarkoituksena oli kirjoittaa jo blogi Kangasalan kilpailun jälkeen, mutta sen jälkeen on tullut niin hienoja kilpailukertomuksia, että se jäi. Nyt onkin aika vähän käydä läpi talvikautta: sekä omasta että seuran näkökulmasta.
Jos aloitetaan Kangasalan kilpailusta, niin todellisuus iski vasten kasvoja: vain lahjattomien tarvitsee harjoitella ja harjoittelemattomuus todella näkyi ja tuntui ajamisessa. Pyörä toimi hienosti, mutta kun kädet menivät todella hyvin tukkoon ensimmäisellä pätkällä, eivät ne palautuneet kunnolla koko kisan aikana. Ajaminen menikin ajeluksi ja Kangasalan Moottorikerho tarjosi sitä ajelua huomattavan paljon enemmän, mitä alkuun kuviteltiinkaan. Tästähän voisi kuvitella, että ajoharjoittelu olisi maistunut kisan jälkeen, mutta lumeton maa ei oikein innostanut ajamaan, joten Kangasalan kisa jäikin talven ainoaksi. Hienoa oli kuitenkin huomata, että seuran muilla jäsenillä ajo kulki hienosti!
”Talven” aikana saatiin vedettyä ensimmäinen talvisarja hienosti läpi, vaikka olosuhteet aiheuttavatkin jonkin verran järjestelyjä. Ajotapahtumiin osallistui ennakoitua vähemmän jäseniä, mutta osallistujamäärän vähyys näytti olevan aika yleistä sekä kansallisissa kilpailuissa että eri seurojen jäsentenvälisissäkin.
Lopputalvesta saatiin sovittua myös Keski-Suomen Moottorikerhon kanssa yhteistyökuvioista, joten nyt lähes kaikkien lähiseudun seurojen kanssa on yhteistoiminta aloitettu. Sen eteen täytyy kuitenkin tehdä töitä osallistumalla muiden tapahtumiin ja pitämällä muutenkin yhteyttä enduroväkeen. Muiden seurojen toimintaan onkin osallistuttu osallistumalla muun muassa Joutsan ja Lievestuoreen kilpailujen järjestelyihin.
Talven aikana on myös yritetty selvitellä erilaisia mahdollisuuksia ajopaikkojen lisäämiseksi ja työ jatkuu edelleen. Keväällä pitäisi saada valmistelut hyvin aikaan, jolloin reittien teko ja suunnittelu on hieman helpompaa kuin myöhemmin kesällä. Sekä ajopaikkojen etsimiseen että niiden suunnitteluun ja rakentamiseen tarvitaan jäsenistön panosta ja ainoastaan aktiivisuudella päästään hyvään lopputulokseen.
Päijänteen ympäriajo oli näinkin pienelle seuralle kohtuullisen suuri ponnistus. Valmistelujen aikana ei voinut kuin ihmetellä sitä, kuinka paljon jäsenistö on valmis uhraamaan omaa aikaansa ja työpanosta sen eteen, että saadaan järjestettyä omalta osalta hieno tapahtuma. Ja tänä vuonna työ oli erityisen haastavaa vähälumisuuden takia. Vielä kerran iso kiitos lajimme eteen tehdystä työstä Oravasaaren pätkän Samuli Hakkaraiselle, Vesangan pätkän Arto Siekkiselle ja Taipaleen pätkän Timo Soanjärvelle sekä kaikille muillekin järjestelyissä mukana olleille. Seurallehan tästä tapahtumasta ei käteen taida mitään jäädä ja toivottavasti ei tule tappiotakaan, mutta Päijänteen ympäriajo on lajin kannalta niin merkittävä, että sen eteen kannattaa vähän maksaakin, varsinkin kun seuran nimessä on sana enduroseura.
Kesäkauden suunnittelu aloitetaan lähiaikoina ja siihen liittyen kuunnellaan tietenkin myös jäsenten mielipiteitä, joita voi tuoda esille joko Facebookin, nettisivujen tai sähköpostin välityksellä tai sitten ihan soittamalla tai kertomalla mielipiteitä kun nähdään.
Jyvässeudun Enduroseuran puheenjohtaja, Harri Kirjavainen